Siitä yli, missä aita matalin -- Taking the Easiest Way

Kaikkihan tietty muistavat tuon ihanaisen riipuksen, jonka vastikään ostin. Pidin sitä ensin piina-ketjussa killumassa, mutta koska vaihtelu virkistää, halusin vähän muutakin välillä. Ja nimenomaan välillä, ei pysyvästi, sillä tämä riipus on niin mieleinen, että sitä tekee mieli pitää jatkuvasti. Mutta siis vaihtelua siihen iänikuiseen piinaan olisi kiva saada... Ei siis muuta kuin kaivelemaan kätköjä, ja löytyihän sieltä sopivan kokoiset onyksit, joukkoon muutama hopeahelmi ja siinä se on: kaulanauha, josta riipuksen voi vaihtaa toiseen ketjuun, mikäli mieli niin tekee.



You do remember the wonderful pendant I just recently bought, right? I had it first with the Jen's Pind -chain, but as I tend to get bored to one and same chain, I wanted to have something else as well. And not permanently fixed, but the way that I can change the chain for the pendant easily, as I like the pendant a lot, but some change in chain would do just good... So I went to my treasure boxes and found just perfect onyx beads, few silver beads, and there it was: the perfect bead chain where the pendant can be removed easily if desired.




Sitten tietenkin tarvitaan sopivat korvakorut, eikö totta? Tässä menin sitten siitä, missä aita oli matalin: kaivelin kätköistäni korvikset, joita en juuri muuten nykyisin käytä, ja yhdistin niihin ketjunpätkät ja onyksit. Ja taas menee täydestä kuin väärä raha!

And, of course, one needs to have matching ear-rings, right? Here I took the easiest way: I dug my treasure box again, found ear-rings I nowadays do not use, attached some chain and onyx beads to them. Ain't they just perfect?


Ja kun sitten on aidan ylitys matalalta aloitettu, niin jatketaan sillä... Löysin kätköjäni kaivellessani valmiiksi värkätyt kivet (Picasso jaspis), nappasin valmiit korviskoukut ja liitin osaset yhteen - ja taas mennään!

As I started to follow the easiest way, I decided to continue... I found ready-made beads (Picasso jasper), took a pair of ear hooks, attached them together, and here we go again!


Torstaina ystävä yllätti mut pöllömäisesti - sain pöllökellon! Kaulaan se on hivenen suuri, vaikkakin kevyt, joten jotain muuta siitä sitten piti kehitellä... Ajattelin sitten, että siitä tulisi hyvä kello roikkumaan vaikkapa laukkuun. Okei, karabiini löytyi, mutta mitäpä siihen väliin??? Sommittelin ensin makrameeta nahasta, mutta sitten keksin laittaa mukana tulleen ketjun moninkerroin, ja siinä se nyt on - reissukello. Ei pöllömpi. :)

On last Thursday my friend gave me an "owly" surprise - an owl watch! For my taste, it is bit too big for to carry as necklace, although it is light, so I had to figure out something else... I thought it would be nice to have it hanging e.g. in my bag. OK, found the carabine, but what to put in between??? I tried macramé out of leather cord, but then I realized I could use the chain that came together with the watch. Quite nice, right?

Avainta/henkilökorttia kaulaan -- Yet another card holder

Tämä avain-/henkilökorttinauha on ollut valmiina lähes kaksi viikkoa, ja tänään vihdoinkin sain kaivettua kameran esille päivänvalon aikaan! Vääntelin joukkoon pari hopeoitua hässäkkää vaihteluksi kivien (Botswanan akaatteja) väliin, ja kiviäkin käytin paria eri muotoa. Itse tykkään tästä, saa nähdä hyväksyykö saaja tämän.

Isäntä, tuo ainainen epäilevä tuomas, oli sitä mieltä, ettei tuo keskihässäkkä voi kestää. Varaosaksi siihen kohtaan tein sitten tuon kukkasen, joka on kuvan vasemmassa alakulmassa.

This key holder has been ready for almost couple of weeks, and finally today I managed to dig out my camera to do the photoshooting in day light! I used silver plated metal and made couple of dividers (or how would you call those?) in between the stone beads to give some change to the simple set of stones. Also used two different shapes of stone beads (Botswana agate). I like this myself, but let's see if the one to whom this is made for, likes it as well.

Hubby, that ever so suspicios chappy, meant that the middle part cannot be OK to take the pressure keys or card makes. As spare part I then made the flower in the left bottom corner of the photo.

Eräs koruilijaystävä linkkasi tässä joku aika sitten Facebookissa aivan ihanaan pronssiseen riipukseen, ja toinen löysi sen hopeisena. No, eihän siitä hyvää seuraa! Ainakaan kukkaron kannalta. Tilatahan se hopeinen piti. Mutta on se nii-in i-ha-na!

One friend (also making jewelry) linked in Facebook some time ago to a fabulous looking bronze pendant. Other friend then found the pendant in silver. Well, that was not good at all! Not at least for my wallet. I just had to order the silver pendant. But it IS so won-der-ful!



Aikaansa jäljessä -- Living in the Past

Täällä sitä vaan on viimeiset viikot toivoteltu hyvää joulua, vaikka siitä on jo pitkän pitkä aika, kun joulua vietettiin. Kevyesti aikaansa jäljessä tämä blogi. :( No, tässä on tapahtunut vähän kaikenlaista välissä, joten sallittakoon blogihiljaisuus minulle.
Talviväsymys vai mikä lie pakkaa päälle, kun ei meinaa mikään innostaa...
Toivon mukaan viimeistään parin viikon sisään saan jotain tänne esille. Ehkä. Toivottavasti.

I seem to have wishing Merry Christmas for the last few weeks, although the Xmas is gone some time ago. This blog is living in the past, I see. :( Well, life is and things have happened in between, that is my excuse for the blogging silence.
Winter tiredness or whatever seems to try to hit me, as nothing seem to inspire me...
Hopefully I get something to show you in next couple of weeks. Maybe. Hopefully.

Hyvää joulua -- Merry Christmas -- Frohe Weihnachten -- God jul

Hyvää ja rauhallista joulua -- Merry Christmas -- Frohe Weihnachten -- God jul

Nauhoja -- Laces

Tein vanhan koulukaverin vaimolle avainnauhan, kun hän ihasteli tuota edellistä tekemääni. Tämän tosin tein hopeoiduista metalliosista, kiitos hopean maailmanmarkkinahinnan. :( Pelkästään hopeinen magneettilukko maksaa yli kymmenen euroa - tee siinä sitten kohtuuhintaisia avainnauhoja! Ja magneettilukkohan on pakollinen, ettei hätätilanteessa kaula katkea.

I made a key chain for the wife of my old school mate, as the wife liked so much the previous key chain. For this I decided to use silver plated metal materials, thanks to the price of silver. :( Only a 925-silver magnet clasp costs more than 10 euros - how could one make then any reasonable priced key chains! And the magnet clasp is a must for security.

Naapuriin syntyi pikkuinen poikalapsi marraskuun lopulla, ja tämä tuttinauha on pienelle miehelle. Ei niin, että tutti olisi tarpeellinen - seinän takaa ei ole kuulunut yhtään itkua. Ei lapsen, äidin eikä isänkään. Tutin ja nauhan mukaan menee vähän muutakin, mutta ei niistä tässä tällä kertaa...

Our neighbors got a little baby boy in the end of November, and this pacifier lace is for the little chappy. Not that the pacifier would be necessary - we have not heard a single cry behind the wall. Not has the baby cried, neither the mom, nor the dad. The pacifier and the lace are not the only things to be given to the little charmer, but I'm not going to tell about those this time...

Avainnauha - - Key holder

Ystävä tilasi itselleen avainnauhan, muuten sain vapaat kädet, mutta värisävytoiveen ystävä esitti. Violettia, purppuraa... Muutaman viikon haudoin ajatusta, ja tuntui, etten saa mitään aikaiseksi. En halunnut ihan tavallista "helmet toisiinsa liittäen" avainnauhaa, mutta toisaalta idea ei saanut olla turhan villi ja hienosteleva, sillä tätä nauhaa on tarkoitus pitää kaulassa laboratoriossa. Ja itsekin labraihmisenä vierastin ajatusta liian fiinistä nauhasta. Mutta jotain kuitenkin sai olla. Lisäksi nauha ei mielestäni saanut olla liian pitkä, ettei se ole tiellä työskennellessä. Tänään helmet sitten alkoivat puhumaan minulle, ja tälläinen avainnauhasta muodostui.

My friend ordered a key holder necklace for herself - I was only told the colors wished to be used (violet, purple...), but otherwise I was just told to use my imagination and vision. Few weeks I thought about this, and felt like I couldn't get any idea. I didn't want to make just a simple "join the beads together" key holder, but on the other hand the idea was not supposed to be too wild or posh, as the intention is to wear this in a lab. And as I myself am also a lab technician, I could not imagine to have too posh key holder. But something there had to be. Additionally the key holder could not be too long, as it should not disturb working. Today the beads started to talk to me, and this is what came out.

Näpertelyä -- Tinkering

Opiskelukaverin tytär oli katkaissut Hello Kitty -rannekorunsa ensimmäisenä koulupäivänä, ja minä lupasin tehdä tytölle jonkinlaisen korvikkeen. Tässä se nyt on. Prinsessa (7 v) oli ylen tyytyväinen rannekkeeseensa, ja lähetti mulle kiitokseksi prinsessatarroilla päällystetyn kirjeen ja Hello Kitty kortin. <3 Olin aika otettu.

The daughter of my studying mate had broken her Hello Kitty -bracelet on the first school day of the Fall. I promised to make something as replacement - here it is. The Little Princess (7 yrs) was so happy about the bracelet, that she sent me a thank you -letter (a Hello Kitty postcard) in an envelope covered with princess stickers. I was pretty flattered.

Eräs toinen opiskelukaveri otti yhteyttä, ja pyysi tekemään itselleen ja tyttärelleen rannekorut värikkäistä helmistä. Siispä värkkäämään. Nämäkin olivat kuulemma ilahduttaneet saajiaan - ystävä vain valitteli, ettei hän voi töissä pitää koruja, muuten olisi kuulemma mennyt heti elvistelemään työkavereille... :)

Another studying mate contacted me and asked to make colorful bracelets for herself and her daughter. So I made. Also these cheered up the receivers. My friend was just sad about the fact she cannot wear jewellery at work. Otherwise she would have gone immediately to work and made the others jealous... :)

Tämä sormus oli työn ja tuskan takana. Sormus itsessään oli mulla jo valmiina - tylsä rinkula. Jotain se kaipasi. Päätin laittaa siihen nelikulmaisen viistehiotun zirkonin. Mikäpä siinä. Kaikki meni kohtuullisesti aina siihen saakka, kunnes kivi piti saada paikoilleen. Siinä sitten pyörittiin piirileikkiä kurssinvetäjän kanssa: naputa nyt tuolta, ja sitten tuolta - ja toinen piti kiveä paikoillaan. :D Epäilys iski matkan varrella, mutta valmis siitä tuli. 

 
This ring required more work and sweat than I dared to imagine in the beginning. The ring itself was already there, waiting for something extra, as it was so boring as such. I decided to go for quadratic, faceted zirkon. Fine. Everything went quite well until I had to set the zirkon. Well, there we were, the course instructor and me, dancing around the ring: tap a bit there, tap a bit here - and the other one holding the zirkon at its position. :D There was a lot of doubt on the way, but I got it done.

Viimeinkin valmis! -- Finally completed!

Viimeinkin se on valmis - poncho nimittäin! Kyllä sitä kauan aikaa tulikin väsättyä. No, laskettakoon puolustuksekseni, että kesäkuukausina en neulonut silmukkaakaan, joten periaatteessa tähän käytetty aika ei sitten niin kauhean pitkä ollutkaan... :) Mutta sen pitemmittä puheitta, tässä se on:

Hihallinen poncho. Omin käsin neulottu.

Finally I managed to complete it - the poncho, I mean! It took quite some time to knit it. Well, for my defence I have to say, that I didn't knit at all during the Summer months, so the total time used to completing this is not as long as it looks like... But as said, here it is:

Poncho with sleeves. Knitted by me myself. 

Rinkuloita pikkuserkulle -- Rings for cousin

Energinen pikkuserkkuni ilahdutti mua tilaamalla multa neljän ohuen rinkulan setin sormeensa - tässä ne nyt on. Kuvasta huomaamme, että ihan kaikkea ei ehkä kannaittaisi kuvata makrolla, sillä makro näyttää hopeassa enemmän virheitä kuin siinä todellisuudessa (tai ainakin ihmissilmin nähden) on. No, joka tapauksessa, rinkulat lähtevät piakkoin kohti pääkaupunkiamme ja päässevät esille milloin missäkin tilaisuudessa, ainakin tämä sormus oli viimeksi juhlimassa kansainvälistä Suomea tänä viikonloppuna. :)

Energetic cousin of mine delighted me by ordering four thin rings for herself - here they are. What I learned is that one should not use macro for taking photos of each and every silver item, as macro shows more "defects" on silver than there is in reality. Or at least more that a human eye can see. Well, anyway, the rings will be shortly sent to our capital city and most probably they get the chance to join different celebrations. At least this ring was celebrating International Finland just this weekend. :)

Sunshine Award tunnustus

Amalia oli muistanut mua ylläolevalla "Sunshine Award" -tunnustuksella - kiitos, muru! Tunnustuksen mukana tuli pari velvoitetta - on vastattava muutamiin kysymyksiin, sekä jaettava tunnustus edelleen.
Kaiken maailman kiireiden vuoksi on toisten blogien lukeminen jäänyt vähiin, joten en oikein pysty jakamaan tunnustusta edelleen (sori vaan, kaikki ihanat blogit!!!), mutta vastaukset löytyi kysymyksiin aika nopsasti.

Suosikkiväri: Sininen, vihreä, valkea... Melkein kaikki muut käy, paitsi neonvärit.

Suosikkieläin: Koira

Suosikkinumero: Numeron 13 mä tuppaan joka paikkaan tunkemaan...

Suosikki alkoholiton juoma: Vesi, sekä kraanasta että kuplallisena pullosta.

Facebook vai Twitter: Facebook.

Intohimosi: Salmiakki, juustot

Saada vai antaa lahja: Antamisen ilo on paras ilo. Vaikka kyllä toisinaan on kiva saadakin, ainakin yllärilahjoja.

Suosikkikuvio: Kokousmuistioiden reunoista löytyy aina piirtämiäni kuutiota ja neliöitä, mut tykkään myös pyöreistä muodoista.

Suosikkiviikonpäivä: Tiistait joskus tuottaa hankaluuksia, muut päivät on kaikki oikein mukavia.

Suosikkikukka: Lemmikki

 
Ehkä vielä jonain kauniina päivänä ehdin jakamaan tuon tunnustuksenkin eteenpäin.

Koru arkeen -- Necklace for weekdays

Kannoin Keskiaikaismarkkinoilta ostamaani ristiä tavallisessa hopeaketjussa, ja se alkoi tuntua tylsältä - jouduin siis tuunaamaan ripustussysteemiä jo aiemmin tuunatulle ristille. :) Ristin seuraksi valikoituivat tummat makean veden helmet ja muutama vuorikristallikuutio. Siinä se on, arkikoru.



I had the cross pendant I bought at Medieval market just hanging in a regular silver chain - and got bored with it. So I had to make something different for the pendant. I chose dark sweet water pearls and few rock crystal cubes for the necklace, and here it is, a necklace for regular weekdays.

Kesäpuuhia -- Summer hobbies

Nämä pitkät korvikset on tehty Carpe Diem -rukousnauhan kaveriksi. Pituutta näillä on noin 7,5 cm + koukku. Nämä päässevät mahdollisesti viikonloppuna Ruisrockiin heilumaan. :)

These long ear rings are made to accompany the Carpe Diem -rosary. Length of these is about 7,5 cm + hook. Possibly these ear rings are allowed to hang around in Ruisrock this coming weekend. :)

Nämä korvikset on mulle sen tuunatun Merkurius-korun kaveriksi.
These ear rings are for me, to wear with the Mercury-necklace.

Nämä korvikset syntyivät vähän vahingossa... Ostin nuo simpukankuorihelmet viime marraskuussa Madeiralla. Aina väliin ne on käyneet mielessä, ja olen jopa hypistellytkin niitä, ja ideaakin on ollut. Meinasin jo jättää sitten tekemättä näistä mitään, kun näin Amalian tuotokset samanlaisista, mutta sentään erivärisistä helmistä. Mutta niinhän se on, samoja materiaaleja ostellaan ja yhdistellään, ja joskus vaan sattuu niin, että ideat on hyvin samankaltaiset tahtomattaan.

These ear rings I made kind of by accident... I bought the mother-of-pearl beads on Madeira last November. Every now and then I've remembered them, even held them in my hands, and have had some kind of idea for them. However, later on I thought I leave them when I saw what Amalia had made. Luckily she had used at least different color of mops. But well, that is how it is, we buy similar materials and combine them, and some times the ideas turn out to be very similar.

Kaveriksi piti sitten tehdä rannekoru, eihän pelkät korvikset miltään näytä. Kaksi kuvaa siksi, että näkisitte, miten ihana kiilto noissa helmissä on.

Well, ear rings are basically nothing without a matching bracelet, so I had to make one as well. Two photos to show you how beautiful glaze the beads have.

Rannekoru + korvikset saa lunastaa itselleen, jos haluaa. Ota yhteyttä paula [at] silbii . com, mikäli kiinnostuit.

The bracelet and ear rings are for sale. Please contact me at paula [at] silbii . com in case you are interested.



Illan suussa vielä puuhastelin itselleni farkkushortsit vanhoista farkuista. Punaraidallinen nauha oli viime jouluisen lahjan ympärillä - kiitos, Anu! - ja laitoin sen hyötykäyttöön shortsien lahkeisiin. Pikkasen piristystä muuten niin yksitoikkoisiin pöksyihin. :)

In the evening I sewed jeans shorts for myself, recycling my old jeans.
The red striped ribbon was part of the Xmas present decoration - thanks, Anu! - and I utilized it now in my shorts. A little bit something to cheer up otherwise so plain shorts. :)

Osti ristin hän... -- And she bought a cross...

...ja tuunasi sitten mieleisekseen.

Kuluneena viikonloppuna (to-su) Turussa oli keskiaikaiset markkinat, ja totuttuun tapaan siellä täytyy pistäytyä. Kaikkea ihanuutta, tarpeellista ja turhaketta, sieltä löytyykin!

Itse hain määrätietoisesti Kelttikorujen kojua, sillä minulle oli iskenyt tarve pukeutua ristiin. Siis ei ristiinpukeutua, vaan laittaa kaulaani risti roikkumaan. Tiesin, että Kelttikorut on markkinoilla, ja että heillä on useita ristimalleja, joista valita.

Mieleinen malli sitten löytyi - vaan pitihän sitäkin sitten päästä tuunaamaan! Kirkas oli risti, ihan liian kirkas makuuni, joten hivenen patinaa laitoin ja sainkin ristiin mieleistäni särmää.

...and pimped it then to what she likes.

There was the annual medieval market in Turku this weekend (Thu-Sun), and as usual, I had to visit the market. You can find there anything beautiful you need - and do not need.

I myself was searching for the booth of Kelttikorut, as I was looking for a cross pendant for myself. And I knew Kelttikorut has a wide selection of crosses.

I found a cross that I liked - but of course I had to pimp it!

It was far too bright to my taste, so I added some verdigris to make it more to the direction I like.